Helppoa arkea ja kovaa kasvua – Helsingin ydinkeskusta yhdistää huippupalvelut ykkösluokan brändinäkyvyyteen

Halu houkutella työntekijät takaisin toimistolle sai yritykset kilpailemaan Helsingin ydinkeskustan inspiroivista toimitiloista. Yrityksille keskustan suurin vetovoimatekijä on helppous – alue hurmaa henkilöstön loistavilla lähipalveluillaan, huippuluokan kulkuyhteyksillään ja kansainvälisellä ilmapiirillään.

Helsingin kaupungin tutkijan Henri Mikkolan mukaan ydinkeskustan vetovoima syntyy Suomen laadukkaimmasta palvelutarjonnasta, hyvästä saavutettavuudesta ja alueen laaja-alaisesta käyttäjäkunnasta.

”Helsingin ydinkeskusta on yksi Pohjoismaiden mielenkiintoisimmista kaupunkialueista, jossa merellinen luonto yhdistyy jugend-ajan kauniiseen arkkitehtuuriin. Alueella on vilkas työ- ja kulttuurielämä sekä huipputason innovaatiotoimintaa”, Mikkola sanoo.

Suomen halutuin toimitila-alue tarkoittaa käytännössä parin neliökilometrin laajuista aluetta Helsingin päärautatieaseman ympäristössä. Alueella sijaitsee lähes puolet Helsingin toimistotyöpaikoista.

Toimitilakysynnän ohella myös keskustan kävijämäärät ovat olleet pandemian jälkeen kovassa kasvussa. Helsingin sisäisen liikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet vuodesta 2021 lähtien yli 20 % ja yöpymiset jopa 73 %. Myös kulttuuri- ja vierailukohteiden kävijämäärät ovat monin paikoin tuplaantuneet, museoissa on tehty jopa kaikkien aikojen kävijäennätyksiä.

”Keskustassa toimivien yritysten määrä kasvaa jatkuvasti.”

”Pääkaupungit ja niiden ydinkeskustat toimivat suunnannäyttäjinä ja toipuvat kriiseistä aina nopeasti. Ydinkeskustan vetovoimaan ja uudistumiseen voi pitkällä tähtäimellä aina luottaa”, Mikkola sanoo.

Helppoa ja toimivaa arkea

Tutkijan mukaan suurin ydinkeskustan yrityksille tuoma arvo on helppous. Keskustaan on joka suunnasta sujuva tulla ja kaikki palvelut sijaitsevat lähellä toisiaan. Tiiviiltä keskusta-alueelta löytyy viiden minuutin kävelymatkan sisältä peräti 5 kauppakeskusta, 439 ravintolaa tai kahvilaa ja 544 päivittäistavara- tai erikoiskauppaa.

Helsingin keskustasta löytyy ainutlaatuinen elinkeinojen ja työpaikkojen kirjo sekä Suomen monipuolisimmat palvelut ja parhaimmat julkiset kulkuyhteydet.

”Hyvä saavutettavuus, monipuoliset palvelut ja työpaikan viihtyisä ympäristö tuovat työntekijöille tunteen siitä, että työnantaja haluaa panostaa imagoonsa ja työntekijöihinsä. Tasokkaiden työskentelytilojen ohella nämä ovat tekijöitä, jotka houkuttelevat työntekijöitä takaisin toimistolle”, Mikkola kuvailee.

Tutkija näkee yhteisöllisten tilojen ja palveluiden mahdollistavan työntekijöiden verkostoitumisen, joka on lisääntyneen etä- ja hybridityön myötä yrityksille entistä tärkeämpää.

”Monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet lisäävät halukkuutta viettää aikaa toimiston lähellä myös työpäivän lomassa, jolloin verkostoitumiselle ja hyvinvoinnin kannalta tärkeille kohtaamisille muodostuu entistä enemmän mahdollisuuksia.”

Mikkola nostaa ydinkeskustan valtiksi myös kansainvälisyyden. Korkeatasoiset hotellit, monipuoliset ravintolat ja afterwork-paikat sekä yliopistojen ja innovaatiokeskusten monikieliset palvelut hyödyttävät niin kansainvälisten yritysten henkilöstöä kuin ulkomaisia vieraita ja asiakkaitakin.

Innovaatioita ja kovaa kasvua

Ydinkeskustaan yrityksiä houkuttavat myös Suomen parhaat kasvumahdollisuudet. Helsingissä toimivien yritysten määrä ja niiden liikevaihto kasvavat jatkuvasti. Myös sijoitukset Helsingissä toimiviin yrityksiin ovat kasvaneet. Erityisesti suuren kokoluokan sijoitukset ovat lisääntyneet vuodesta 2018 lähtien.

Ydinkeskustan positiivinen ja kasvua kirittävä ilmapiiri syntyy tiedon, oppimisen ja innovaatiotoiminnan kerrannaisvaikutusten kautta. Kansainväliset kasvuyritykset tehostavat innovaatioillaan ja tutkimustoiminnallaan myös pienempien yritysten liiketoimintaa.

”Ydinkeskusta tarjoaa Suomen parhaat liikenneyhteydet ja palvelut.”

”Startup- ja kasvuyritysten hakeutuminen samalle alueelle kirittää kaikkien yritysten liiketoimintaa. Lähellä toisiaan toimivat yritykset muodostavat yritysklustereita ja -verkostoja, jotka synnyttävät erilaisia kasautumisetuja”, Mikkola sanoo.

Tutkijan mukaan keskustan vahvuutena on myös työntekijöiden korkea koulutustaso sekä kansainvälisesti huipputasolla oleva tutkimus- ja korkeakoulusektori.

”Nämä kaikki vahvistavat keskustan roolia innovaatiokeskittymänä, joka vetää alueelle uusia yrittäjiä, sijoittajia sekä tutkimustoimintaa.”

Ykkössijainti tuo brändiarvoa

Suomen ykkössijainti tuo yrityksille myös brändiarvoa. Sijoittuminen eri alojen johtavien ja kiinnostavimpien toimijoiden joukkoon lisää yrityksen houkuttavuutta ja parantaa yrityksen asemaa kansainvälisessä huippuosaajakilpailussa.

”Helsingin keskusta on selkeästi näkyvin ja halutuin sijaintikohde Suomessa. Monet kansainväliset yritykset haluavat sijaita keskustassa juuri imagoon liittyvistä syistä. Jopa paljon tilaa vaativat suuret kauppaketjut perustavat lippulaivamyymälöitään ydinkeskustaan”, Mikkola sanoo.

Ydinkeskustan toimistotilat vetävät tällä hetkellä erityisesti korkean osaamistason asiantuntija- ja B2B-yrityksiä, kuten lakiasiain- ja laskentatoimen yrityksiä, it-, ohjelmisto-, viestintä-, konsultointi- ja pelialan yrityksiä sekä arkkitehti-, mainos, suunnittelu- ja insinööritoimistoja.

Jatkuvasti kehittyvä keskusta

Vaikka poikkeusajat ovat aiheuttaneet muutoksia ydinkeskustan palveluihin, ne eivät ole pysäyttäneet alueen kehitystä. Suunnitteilla on isoja aluerakenteeseen, asukasmääriin ja toimitiloihin vaikuttavia kehittämishankkeita, joiden odotetaan vahvistavan merkittävästi keskustan elinvoimaa. Myös liikenteen saralla tapahtuu isoja muutoksia.

”Kestävien kulkutapojen, kuten kävelyn ja pyöräilyn, suosio on kasvanut jo pitkään. Liikenne sähköistyy ja digitalisaatio tuo myös uusia älykkäitä liikenteen ja logistiikan alustamaisia palvelumalleja yritysten ja kaupunkilaisten käyttöön”, Mikkola luettelee.

Yksi kaupunkikehityksen kiinnostavimmista ilmiöistä on placemaking, eli kaupunkitilojen yhteisöllinen kehittäminen. Placemaking hyödyntää paikallisia ilmiöitä ja pyrkii kehittämään julkisista tiloista vuorovaikutteisempia.

Henri Mikkolan ja Jalmari Sarlan mukaan Helsingin ydinkeskusta kehittyy jatkuvasti.

Tutkija ja placemaking-asiantuntija Jalmari Sarla näkee ydinkeskustan muutokset osana globaalia kehityskulkua, jossa suurkaupunkien keskustoissa siirrytään kulutuskeskeisyydestä kokemuskeskeisyyteen.

”Kun osa kaupoista siirtyy verkkoon, tilalle syntyy uudenlaisia, yhteisöllisyyttä ja elämänlaatua lisääviä tiloja, tapahtumia ja palveluja, jotka vetävät ihmisiä keskustaan. Kasvaneet väkimäärät houkuttelevat alueelle taas uusia kauppoja. Pitkällä tähtäimellä kaikki tähtää siihen, että keskustaan on helpompi tulla ja siellä viihdytään entistä pidempään”, Sarla kiteyttää.

Kasvun ja kehityksen polttopiste – ydinkeskustan 10 vetovoimatekijää